Punainen viiva opettajalle
Punainen viiva - opettajan materiaalit
ETKOT

Kuva: Tero Ahonen
- videot ja tietopaketit
- sosiaalinen media
JATKOT
- taiteilijatapaaminen / selfie-seinä
- videot ja tietopaketit
- sosiaalinen media
LISÄMATERIAALIT
- tehtäviä
- lisätietoa
- käsiohjelma (linkki pdf-tiedostoon)
ETKOT
Etkomateriaali on tarkoitettu katsottavaksi ja tehtäväksi ennen esitystä, ja se löytyy oppilaan sivulta. Materiaalia voi toki vapaasti soveltaa tutkittavaksi esityksen jälkeenkin.
Etkojen videot ja tietopaketit
Etkojen tietopaketti sisältää kaksi napakkaa videota ja kaksi tiivistä tekstipakettia Red Nose Companysta ja Punaisesta viivasta. Etkomateriaaliin voi tutustua esimerkiksi oppitunnilla tai matkalla esitykseen.
Sosiaalinen media
Etkoihin kuuluu myös klovnien seuraaminen sosiaalisessa mediassa. Voitte seurata Miken, Zinin ja Red Nose Companyn seikkailuja Instagramin kautta. Pääsette alkuun hakemalla käyttäjän (at)rednosecompany.
JATKOT
Jatkojen videot ja tietopaketit
Jatkojen tietopaketti sisältää kaksi napakkaa videota ja kolme tiivistä tekstipakettia, jotka liittyvät Ilmari Kiantoon, klovneriaan ja esityksen musiikkiin. Jatkomateriaaliin voi tutustua heti esityksen jälkeen matkalla kotiin, oppitunnilla tai vaikka kotiläksynä. Jatkojen tietopaketti löytyy oppilaan sivuilta.
Sosiaalinen media
Toivomme, että oppilaat julkaisevat Instagramissa palautteita tai muuta esityksestä inspiroitunutta kuva- tai videomateriaalia hashtagilla #rednosecompany. Kannattaa seurata Instagramissa käyttäjää @rednosecompany myös esityksen jälkeen.
Lisäksi
Punaisen viivan lisämateriaaleista löytyy täydentäviä tehtäviä ja tietoa.
Kaikki etko-materiaali sopii käytettäväksi myös esityksen purkamiseen jälkeenpäin, ja jatkoja saa hyödyntää myös ennen esityksen katsomista.
LISÄMATERIAALIT
- Jatkotehtävät, jotka on tarkoitettu tehtäväksi esityksen katsomisen jälkeen.
- Infopaketit, jotka on tarkoitettu ensisijaisesti opettajalle taustatiedoksi, mutta joita voi halutessaan jakaa myös oppilaille.
Jatkotehtävät
Alla olevien tehtävien avulla voi purkaa esitystä ja katsomiskokemusta. Osa tehtävistä soveltuu yläasteikäisille; osa vastaa vaikeusasteeltaan lukiolaistasoa. Valitse ja sovella vapaasti. Tehtävät on jaettu seitsemän alaotsikon alle: Ilmari Kianto, Punainen viiva, Kiannon kieli, Esityksen kuvaus, Klovneria, Esityksen musiikki ja Tehtäviä katsomiskokemuksesta.
ILMARI KIANTO

Kuva: Red Nose Company
- Mitä tiedät Ilmari Kiannosta? Mitä jäi mieleen Kiannosta esityksen pohjalta? Keskustelkaa aiheesta pienryhmässä. Lukekaa lopuksi alla oleva Ilmari Kianto -info.
- Jakautukaa pienryhmiin. Lukekaa Ilmari Kianto -info. Jokainen ryhmän jäsen valitsee yhden kiinnostavan tapahtuman tai aiheen Kiannon elämästä ja tekee siitä kolmen ruudun sarjakuvan. Näyttäkää lopuksi sarjakuvat toisillenne.
- Lue Ilmari Kianto -info. Millaisista aiheista Ilmari Kianto kirjoitti? Mistä teoksista Kianto tunnetaan parhaiten?
- Millä lempinimellä Kiantoa kutsuttiin ja millainen tarina Kiannon puumerkkiin liittyy?
- Jakautukaa pienryhmiin. Valitkaa jokin vaihe Ilmari Kiannon elämästä ja valmistakaa siitä pieni näytelmällinen kohtaus, jonka esitätte koko luokalle.
Ilmari Kianto -info:
Ilmari Kianto synty Pulkkilassa Pohjois-Pohjanmaalla vuonna 1874 pappissuvun jälkeläisenä. Hän asui lapsuutensa Suomussalmella. Kianto kävi koulua pienenä poikana Iissä, mutta myöhemmin hän lähti Ouluun opiskelemaan, josta hän valmistui ylioppilaaksi vuonna 1892. Kianto suunnitteli upseerin uraa mutta päätyikin opiskelemaan venäjää ja suomen kieltä Helsingin yliopistoon.
Kianto meni naimisiin ensimmäisen kerran 1904. Hän halusi siviilivihkimyksen, mutta koska se ei Suomessa ollut vielä tuolloin laillista, nuoripari matkusti vihittäväksi Ruotsiin. Myöhemmin Kianto hän meni naimisiin vielä kahdesti. Hän sai yhteensä 12 lasta eri avioliitoistaan. Lisäksi hänellä oli hyvin tiiviit välit useihin sihteereihinsä, joita hän hankki lehti-ilmoituksilla. Sihteerin tärkein ominaisuus oli soututaito. Kianto oli räiskyvä ja omaleimainen persoona, jonka elämäntyyli aiheutti usein pikkupaikkakunnalla pahennustakin.

Turjanlinna alkuperäisessä asussaan
Kianto asui Suomussalmella rakennuttamassaan Turjanlinna-huvilassaan. Hän toimi Kainuussa opettajana ja sanomalehden toimittajana. Turjanlinna paloi talvisodassa vuonna 1939. Tilalle rakennettiin uusi asuintalo, joka sekin paloi rakennusvirheen vuoksi. Kianto muutti lopulta perheensä kanssa Helsinkiin, jossa hänestä tehtiin Helsingin yliopiston historiallisen-kielitieteellisen tiedekunnan kunniatohtori.

Tursaansydän
Kiantoa kutsuttiin myös nimellä Iki-Kianto. Hänen puumerkkinsä oli Tursaansydän. Tursas eli Iki-Turso tai Iku-Turso oli muinainen suomalainen jumalhahmo, sotaisa ja riidanhaluinen. Kalevalassa Iki-Turso hyökkää Kalevan kansaa vastaan, mutta Väinämöinen tarttuu tätä korvasta ja vaatii jättämään ihmiset rauhaan. Valan pantiksi Tursas luovuttaa sydämensä. Tursaansydämen uskottiin tuovan onnea ja suojelevan kirouksilta.
Ilmari Kianto kuoli 1970 vanhuuteen 95 vuoden ikäisenä. Hänet on haudattu Turjanlinnan edustalla sijaitsevaan saareen. Hautakirjoituksen Kianto kirjoitti itse jo kymmeniä vuosia ennen kuolemaansa.
Kianto tunnetaan sekä runoilijana että kirjailijana. Hänen tunnetuimpia teoksiaan ovat Punainen viiva ja Ryysyrannan Jooseppi. Teokset kertovat Kainuun korpikylien metsien asukkaista vuosisadan alkupuolella. Kianto tuli aikanaan tunnetuksi vahvana kansan kuvaajana. Hän teki ennen kaikkea korpikansaa tunnetuksi. Kianto kirjoitti humoristinen pilke silmäkulmassa.
PUNAINEN VIIVA
- Miten tulkitset Punainen viiva -nimeä eli mitä kirjan ja esityksen punainen viiva tarkoittaa?
- Jakautukaa pienryhmiin. Lukekaa alla oleva Punainen viiva -info. Milloin Punainen viiva -romaani ilmestyi? Mihin vuoteen Punaisen viivan tapahtumat ajoittuvat? Mikä yhteiskunnallinen tapahtuma on keskeinen Punaisessa viivassa?
- Ketkä ovat Punaisen viivan päähenkilöt? Ketkä muut henkilöt ovat keskeisiä teoksessa? Keskustelkaa aluksi pienryhmissä, jonka jälkeen lukekaa Punainen viiva -info.
- Punaisen viivan Topi ja Riika ovat köyhiä ja elävät vaatimattomasti. Millaista köyhyys on ollut 1900-luvun alun Suomessa? Millaista se on nykypäivän Suomessa?
- Punaisessa viivassa yksi keskeinen hahmo on agitaattori Puntarpää, joka käy julistamassa sosialidemokratian sanomaa köyhälle kansalle. Mitä tarkoittaa agitaattori? Mitä tarkoittaa agitoida? Millaista agitointia tapahtuu nykypäivän Suomessa? Käyttäkää tarvittaessa apuna Punainen viiva -infoa.
Punainen viiva -info:
- Ilmestyi: vuonna 1909
- Tapahtuma-aika: Suomen ensimmäisten eduskuntavaalien aikaan keväälle 1907. Suomi oli silloin autonominen osa Venäjää.
- Romaani kertoo: Topi (Topias Topiaanpoika) ja Riika (Retriika Euphrosyyne) Romppasen elämästä.
- Mitä tapahtuu: Topi ja Riika saavat kuulla maan ensimmäisistä eduskuntavaaleista, joissa kaikilla 24 vuotta täyttäneillä miehillä ja naisilla on äänioikeus. Vaalitilaisuuksissa luvataan, että vetämällä punaisen viivan äänestyslipukkeeseen ja antamalla äänensä ”soli-sali-rateille” (eli sosialidemokraateille) köyhälistön olot paranevat.
- Taustaa: Vuoden 1907 vaaleissa puolueet yrittivät kerätä ääniä kiertelevien matka-agitaattoreiden avulla. Agitaattori = yllyttäjä, kiihottaja, esim. poliittinen agitaattori. Myös Punaisessa viivassa on kohtaus, jossa agitaattori Puntarpää julistaa sanomaansa Kainuun korpikansalle.
Juoni tiivistettynä kolmeen pääkohtaan:
- Kirjan päähenkilöt Topi ja Riika elävät viiden lapsensa kanssa kainuulaisella syrjäseudulla Korpiloukko-nimisessä mökissään. Köyhän ja kurjan perheen ruoka alkaa olla lopussa.
- Kyliltä kuuluu uutisia: on tulossa vaalit, joissa kaikki saavat äänestää – jopa köyhät ja naisetkin. Topi ja Riika käyvät vuorollaan kuuntelemassa agitaattorien vaalipuheita, ja alkavat uskoa ”maailman mullerukseen” eli muutokseen.
- Topi ja Riika äänestävät. Köyhien edustajat voittavat vaalit, mutta siitä ei ole iloa Topille ja Riikalle. Kolme lapsista kuolee sairauteen ja Topin tappaa karhu.
KIANNON KIELI
- Jakautukaa pienryhmiin. Yksi arvuuttelee muulle ryhmälle Kianto-suomi-sanakirjan sanoja. Ryhmän jäsenet arvaavat, mitä Kiannon käyttämä sana tarkoittaa. Mitkä sanat olivat entuudestaan tuttuja?
- Tiedätkö sellaisia lainasanoja, joille ei ole kunnollista suomenkielistä vastinetta? Yritä keksiä parin kanssa mahdollisimman monta sellaista sanaa. Keksikää sen jälkeen sanoille suomenkieliset käännökset. Lainasanoja, joita käytetään paljon, löytyy esim. nimistöstä sekä internetin ja sosiaalisen median maailmasta: Facebook, Instagram, Snapchat, WhatsApp, hashtag, googlata, postata, skrollata jne. Miten kääntäisit nuo sanat suomeksi?
Kianto-suomi-sanakirja:

Kuva: Tero Ahonen
- kopristella = kouria
- kohvettunut = kohmettunut
- noro = pieni puro, puronotkelma
- lekottaa = oleilla paikallaan
- lampare = lampi
- peninkulma = vanha etäisyysmitta (n. 10 km)
- rovasti = seurakunnan johtava pappi
- kulkkuparta = leuan alla kasvava parta
- kettumikko, metsän pika-airut = kettu
- russakka = torakka
- raatari = räätäli
- soli-sali-ratti = sosialidemokraatti
- nuusa = puute
- ruunu = kruunu
- atteiki = apteekki
- roppeja = lääkkeitä
- tuura = sauva, jossa on jään läpäisyyn suunniteltu terä
- kurnaali = maitoa, josta kerma on separoitu pois
- palttoo = pitkä päällystakki
- resla = ajoreki, rekikori
ESITYKSEN KUVAUS
- Mitä tarkoittaa improvisaatio? Missä esityksen kohdissa huomasit improvisointia?
- Mitä muita teatteriesityksiä olet nähnyt? Miten tämä esitys erosi niistä?
- Mitä pidit esityksen näyttelijäntyöstä? Perustele vastauksesi.
- Mitä pidit esityksen eri osa-aluista: ohjaus, näyttelijäntyö, lavastus, puvustus, valaistus, äänisuunnittelu, musiikki, maskeeraus? Keskustelkaa pienryhmissä.
- Millaista esityksen kerronta oli? Mitä kerronnan ja ajan tasoja esityksessä oli? Kerrontaa voi lähestyä esim. seuraavien kysymysten avulla: Kuka tarinaa kertoo ja mitä hän kertoo? Kenen näkökulmasta kerrotaan? Onko kertoja luotettava? Onko kerronta takautuvaa, nykyhetkeen sijoittuvaa vai tulevaan viittaavaa? Missä järjestyksessä tapahtumia kerrotaan? Onko järjestys kronologinen vai sisältääkö kerronta irrallisia hetkiä eri ajoista ja paikoista?
KLOVNERIA
- Mitä tiedät klovneriasta? Millainen teatterin laji klovneria on?
- Mitä tarkoittaa komedia ja mitä tarkoittaa tragedia? Millä tavalla Punainen viiva -esityksessä liikutaan komediallisuuden ja traagisuuden välillä?
- Mitä eri rooleja esityksen näyttelijät näyttelevät? Mitkä roolisuoritukset jäivät erityisesti mieleesi?
- Millä tavalla esityksessä luotiin huumoria? Mitä pidit esityksen huumorista?
- Mitä tiedät Red Nose Company -teatteriryhmästä?
ESITYKSEN MUSIIKKI
- Mitä pidit esityksen musiikista? Miten kappaleet liittyivät mielestäsi tarinaan?
- Lue luettelo esityksen kappaleista. Mitkä artistit tai kappaleet ovat sinulle tuttuja?
- Lue luettelo esityksen kappaleista. Valitse yksi kappale, jonka sanoihin tutustut tarkemmin. Tätä varten tarviset internet-yhteyden, jotta voit etsiä internetistä laulun sanat. Mistä kappaleessa lauletaan? Miten kappale liittyy esitykseen?
- Mikä on sinun lempimusiikkiasi? Miksi pidät juuri sellaisesta musiikista? Mikä sinulle on musiikissa tärkeää?
- Kuka on Iggy Pop? Miten hän liittyy Punainen viiva -esitykseen? Millä perusteella Ilmari Kianto oli ikään kuin oman aikansa Iggy Pop?

Kuva: Tero Ahonen
Esityksen kappaleet (kappaleet saattavat vaihdella esityksittäin):
- Nirvana: Come As You Are
- Iggy Pop: Lust For Life
- Manic Street Preachers: If You Tolerate This Your Children Will Be Next
- Sheryl Crow: All I Wanna Do
- Iggy Pop: Passenger
- Nälkämaan laulu
- Rage Against The Machine: Killing in the name of
- Alanis Morissette: Hand In My Pocket
- Lou Reed: Perfect Day
Oppilaan sivulla on lisäksi linkit kappaleiden musiikkivideoihin.
TEHTÄVIÄ KATSOMISKOKEMUKSESTA
- Mitä pidit Punainen viiva -esityksestä? Mistä pidit? Mitä ja millä tavalla olisit tehnyt toisin? Mikä oli parasta? Perustele vastauksesi. Keskustelkaa koko ryhmän kesken.
- Millaisia tunteita ja ajatuksia näytelmä sinussa herätti? Mikä oli mielestäsi näytelmän sanoma?
- Mitä mieltä olit yleisöä osallistavista kohdista? Miten ne toimivat? Millaisia tunteita ja ajatuksia ne herättivät sinussa?
- Kirjoita lyhyt arvostelu esityksestä. Lukekaa lopuksi arvostelut pienryhmissä. Arvostelu on mielipideteksti, jossa kerrotaan teoksesta ja viritetään siitä keskustelua. Arvostelija esittelee teoksen ja sen tekijän sekä erittelee ja tulkitsee teosta.
- Punainen viiva -esityksen yksi sanoma on se, että isoistakin asioista kannattaa unelmoida ja että jonain päivänä unelmat saattavat toteutua. Mistä sinä unelmoit ja millaisia asioita toivot elämässä ja elämältä? Kukin kirjoittaa oman listansa. Lukekaa sen jälkeen listat pienryhmissä ja keskustelkaa nykypäivän unelmista ja toiveista.
Siirry takaisin sivun alkuun tai oppilaan sivuille.