Babylon klovnin synty osa 1/3
Tammikuu 2018. Babylonin tutkimusten alkupiste. Laitoin nenän pitkästä aikaa päähäni ja katsoin kuka peilistä kurkistaa.
Näyttelijä Minna Puolanto avaa kiitetyn Babylon-esityksen ja oman klovninsa syntyvaiheet ja taustan kolmiosaisessa blogisarjassa. Babylon — rohkea komedia vallasta -esitys nähdään helmikuussa Teatteri Avoimissa Ovissa 13. ja 14.2. sekä Kotkan Kaupunginteatterissa 15.2.
KLOVNIN SYNTY (1/3)
Klovnini Babylon syntyi uudestaan vuonna 2013. Sitä ennen se oli uinunut rauhassa liki kymmenen vuotta sisälläni. Kun Babylon aikoinaan syntyi ensimmäistä kertaa Teatterikorkeakoulun kurssilla 2004, olin viimeisilläni raskaana. En muistanut edes klovnini nimeä, kun pääsin vihdoin imettämiseltäni Red Nose Companyn toimintaan mukaan vuonna 2013. Aloimme silloin työskennellä Lokki-produktion parissa ja Tuukka Vasama kysyi minulta ihmeissään, että enkö muista Babylonia? Hetken muistelin ja sitten klovnini olikin jo paikalla. Klovnit saavat nimensä synnytysoperaatiossa, jossa paikalla oleva kätilö (opettaja) kysyy juurisyntyneeltä tämän nimeä tältä itseltään, varsin yllättäen. Alitajunta pulpauttaa nimen ilmoille. Tuukka oletti, että Babylonin kohdalla nimen raamatullisen taustan lisäksi siihen sisältyi myös sisälläni kasvanut ”baby”.
Sain Lokki-produktiossa työskennellä vain hetken Babylonin ja punanenän kanssa. Pian ohjaajamme ja opettajamme Philip Boulay päättikin, etteivät Tšehovin henkilöt tarvitse mitään punaisia neniä, koska he ovat klovneja valmiiksi jo itsessään. Philip halusi toteuttaa Tšehovin alkutekstin kokonaisuudessaan, ja vielä pitkänä, alkuperäisversiona, jota Suomessa ei oltu aiemmin esitetty. Improvisoidut osuudet tiivistyivät tarkan käsikirjoituksen sisäiseksi liikkeeksi. Philipin väite henkilöistä klovneina kannatteli esitystämme ja opin sen tekemisen aikana valtavasti näyttelijäntyöstä, mutta myös klovneriasta. Pääsin soveltamaan ensimmäistä kertaa klovnerian sääntöjä käytännön näyttämötyöskentelyssä. Ymmärsin konkreettisesti aiemmin koulussa harjoittelemiemme sääntöjen tarkoituksen liittyen näyttämön eri lainalaisuuksiin. Opin kahden vuoden aikana järjestettyjen harjoitusjaksojen aikana tilan ja näyttämön taivuttelusta suunnattomasti (myös suuntaamisesta ja suunnista). Opin luottamaan kehooni. Philip käänsi katseeni ja sensorini kuuntelemaan sitä, kuinka keho ajattelee ja kertoo kaiken, mitä näyttelijän tarvitsee näyttämöstä tietää tai siellä ollessaan tehdä. Keho kertoo sen, kuinka roolihenkilö puhuu, hengittää ja toimii. Näyttelijän on vain asetettava itsensä näyttämölle, lattiapinnalle maan ja taivaan väliin ja kuunneltava instrumenttiaan.
Ajattelen, että lajissamme, klovneriassa piilee teatterintekemisen syvin juuri hyvin kirkkaalla tavalla. Näyttää-verbi, näyttäminen on sen keskiössä, koska klovneriassa näytteleminen avataan konkreettisesti koko ajan yleisön suuntaan. Tämä antaa näyttelijälle mahdollisuuden päästä kontaktiin katsojien kanssa, vilpittömästi ja suoraan, vailla fiktion verhoa. Silloin päästään helposti kosketuksiin asioiden kanssa, jotka meitä kaikkia yhdistävät. Voimme tunnistaa yhdessä jotakin olennaista ihmisyydestä, meistä kaikista. Näyttelemisen avaaminen ja suuntaaminen katsojien kautta myös kommunikoitaessa toisille lavalla olijoille, linkittää esityksen ja sen sanottavan väistämättä vallitsevaan hetkeen ja tilanteeseen. Tämä mahdollistaa ajankohtaisten sisältöjen käsittelyn esityksissä, nykymenon ja vallalla olevien ilmiöiden läsnäolon. Klovneriassa näyttämö hengittää aina auki tähän päivään ja aikaan. Tämä tekee leikistämme yleisön kanssa yhteisen.
Antoisan Lokki-produktion (2015) jälkeen minulle jäi hinku päästä työskentelemään Babylonin kanssa. Aloin suunnitella sooloteosta ja koota työryhmää ympärilleni. Ohjaajaksi lupautui Marielle Eklund-Vasama, valo- ja äänisuunnittelijaksi Juha Tuisku ja pukusuunnittelijaksi Virve Karoliina Balk. Aiheeni oli selvä. Halusin tutkia vallankäyttöä monitahoisena ilmiönä. Sooloteos muuttui kahden klovnin esitykseksi, kun juuri ennen harjoitusten alkua mukaan synnytettiin ja kelkkaan hyppäsi toinenkin klovni, Hanna Sepän Ré. Kerron esityksen iduista ja syntyvaiheista blogin seuraavassa osassa, kun Babylon heräsi jälleen henkiin vuonna 2018.
Helsingissä 22.1.2024
Minna Puolanto